Olimme muutama viikko sitten perhevaelluksella Oeschinen järvellä. Järvi sijaitsee Bernin kanttoonissa, Kandersteg-nimisessä kunnassa.

Meidän neitiä on kannettu paljon kantoliinassa pienempänä, mutta nyt muutaman kuukauden ajan hän on halunnut kävellä niin paljon, että rattaat ovat olleet parempi vaihtoehto lenkkeillessä. Tuolle vaellukselle päädyimme ottamaan matkarattaat varmuuden vuoksi mukaan, jos hän sattuisikin vaikka nukahtamaan perillä järvellä.

Alkumatka parkkipaikalta vaikutti turhankin helpolta. Nimittäin asfalttitietä näytti jatkuvan silmänkantamattomiin. Ajattelimme, että voimme päästä jopa matkarattailla perille. Kuitenkin noin 200 metrin jälkeen tie muuttui soratieksi ja totesimme, että on parasta laittaa rattaat kasaan ja kantaa olalla. Neiti kiinnostui soratien kivistä, eikä sen jälkeen vaellussuuntana ollut enää järvi, vaan metri sinne ja metri tänne.

Lopulta sain hänet suostumaan kantoliinaan, selkäpuolelle ja kohta hän nukahtikin. Reitin puolessa välissä oli tie laitettu kiinni ja hengenvaara kyltti. Näimme kuitenkin, että toinen perhe matkarattaissa olevien kaksosten kanssa valitsi mielummin sen reitin, kun lähti oikaisemaan jyrkkää, kivistä ylämäkeä.

Noin tunnin vaelluksen jälkeen pääsimme perille järven rantaan ja ai että miten kaunis paikka olikaan. Järvi oli niin turkoosi ja luonnossa vielä kauniimpi kuin kuvissa.

Perillä teimme trangialla ruokaa ja keitimme kahvit. Järven rannassa oli kylläkin myös erilaisia pieniä ravintoloita joista olisi saanut vaikka minkälaista ruokaa.

Päädyimme vähän kuin vahingossa aloittamaan vaelluksen melko aikaisin aamulla, noin yhdeksän aikaan. Silloin ei paikalla ollut vielä kovin paljon ihmisiä. Mutta kun olimme lähdössä alaspäin (noin klo 11), tuli meitä vastaan todella paljon vaeltajia.