Päädyimme viettämään joulun täällä kotona Sveitsissä, sillä minulla oli välipäivinä työvuoroja. Vauvamme ensimmäinen joulu, jolla luodaan muistoille pohjia. Leivoimme piparkakkuja, vauvalle omalla reseptillä ja meille aikuisille omalla. Tilasimme kinkun lihakaupasta, teimme porkkana-, lanttu- ja perunalaatikkoa. Tietysti vauvalle kaikkea omalla reseptillä ja kinkun tilalta hän sai jauhelihapötkylän. Oli ihanaa, mutta pieni alkava flunssa alkoi jossain kohtaa painaa. Tukkoisuus yöllä ja laryngiittimainen yskä vauvalla, muutaman päivän päästä minulla ja vuoden vaihtuessa olimme kaikki enemmän tai vähemmän flunssaisia. Vauva vielä oli kuumeessakin. Kuitenkin lomafiilis säilyi (työvuoroistani huolimatta) ja meillä kävi ihania vieraita. Kaiken kaikkiaan oli ihana ja ikimuistoinen vuoden vaihde.

Arjen alkaessa olimme onneksi (suurimmaksi osin) tervehtyneet. Maanantaina vauvan meni päiväkotiin ja menimme mieheni kanssa yhdessä uimaan. Sain joululahjaksi uuden treeniohjelman, joka alkoi ensimmäisellä viikolla uinti-, pyörä- ja juoksutestillä. Aloitin uintitestillä. Tuntui, että aloitan taas kaiken alusta. Kauhea yskä altaiden päässä ja jalat laskivat liian alas, eikä liuku sujunut kovin hyvin. Loppua kohden sain kuitenkin vähän parannettua. Outoa oli, että vaikka testissä minun piti ”uida kovaa”, olin silti testin tekemisen jälkeen ihan ok. En väsynyt, eikä tuntunut siltä, että olisin kovasti tehnyt mitään. Täytyy siis seuraavalla kerralla uida täysiä, eikä vaan kovaa. Ehkä sitten huomaan tehneenikin jotain.

Seuraavana päivänä olin vähän puolikuntoinen, joten päädyin siirtämään pyörätestin myöhemmälle ajalle ja ajattelin tehdä vuorostaan pyörätreenin. 1,5 tuntia pyöräilyä sujui mukavasti ja oli ihan pyöräillä oikein kunnolla. Mieheni oli jo maanantaina valitellut, että tuntee olonsa vieläkin kipeäksi ja loppuviikosta häneen iski oikein kunnolla bakteeri. Eristimme hänet pyöräilyhuoneeseen, jotta saa rauhassa levätä. Viikko sujui vauvan kanssa leikkien ja peruskotitöitä tehden. Kävin puolen tunnin juoksulenkin vielä tekemässä.

Olin uuden vuoden jälkeen päättänyt, että teen täällä uudessa kodissa samanlaisen KonMari:tuksen kuin aikaisemmassa kodissa oli. Aloin tuumasta toimeen ja asiat alkoivat löytää omille paikoilleen. Ai että, tykkään niin kovasti siitä, että kodissa on asioille omat paikkansa. Näin ollen sotkua ei tule niin paljoa, kun tietää mihinkin mikä tavara kuuluu. Vauvakin sai oman nurkkauksensa, missä ovat kaikki hänen lelunsa.

Selkeässä nurkkauksessa on hyvä leikkiä ja siivota leikit päivän päätteeksi.

Viikonlopuksi olimme suunnitelleet lähtevämme Saksaan, mutta koska mies oli yhä vuoteenoma, pysyimme kotona lepäämässä. Maanantaina minulla oli myös työvuoro. Sunnuntai-iltana kaikki oli vielä ihan normaalisti ja menimme vauvan kanssa aikaisin nukkumaan. Yöllä kuitenkin heräsin ja yllätys yllätys, tämän kaiken sairastamisen lisäksi sain vielä vatsataudin.

Maanantai aamuna olin ihan poikki, hirveä päänsärky ja tuntui, että kaikki energiat oli käytetty. Emme tietenkään vieneet vauvaa hoitoon ja mies joutui jo menemään takaisin töihin. Vauva onneksi (ainakin tähän saakka) on pysynyt terveenä. Liekö imetyksen ansiota? Siirsin suosiolla treeniohjelmaa ja testejä ensi viikkoon, sillä haluan ensin levätä ja parantua kunnolla. Tuntuu niin omituiselta olla ollut näin pitkään puolikuntoisena. En tiedä, että onko entisen asunnon kemikaaleilla ollut jotain vaikutusta vastutuskykyymme. Mutta toivon niin todella, että tämän vuoden taudit olisivat tässä!

Se vielä uudesta treeniohjelmastani, että siihen kuuluu noin 7 tuntia treeniä viikossa. Eli noin puolet enemmän kuin mitä omatekemässäni treeniohjelmassa! Vähän jännittää, että miten saan kaiken sovitettua, mutta olen melko luottavaisin mielin, sillä olen nyt huomannut, että suunnitellut asiat toimivat hyvin tämän vauva-arjen keskellä.

Mukavaa loppuviikkoa!